Luovan Projektinhallinnan tutkimus 2012-2013

CPM Creative Project Management

Tutkimuksen toteuttaja: Plus Akatemia

Tutkimuksen johtaja: Karel Åkerlund

Tutkimuksen lähtökohtana oli se, että noin vuodesta 2000 lähtien on Suomessa toteutettu laajemmin projektitoiminnan kehittämistä Projektiyhdistys ry:n vetämänä. Kehittämisen peruselementtinä olivat perinteinen vesiputousmalli rakennus- ja laivateollisuudesta. Lähtökohtina toimivat myös PMI BOK (Project Management Institute) käsitteet projektin prosesseista ja IPMA National Competence Baseline pohjalta määrittelyt projektihenkilöstön osaamisalueet. Vuoteen 2005 mennessä suurimmassa osassa yrityksiä oli rakennettu samalta pohjalta oma toimintamalli projektien toteuttamiseen.

Vuoden 2005 aikana ja sen jälkeen haluttiin vesiputousmallin projekteihin joustavuutta. Tähän tarpeeseen vastasivat ketterät menetelmät. Suomessa käytetyin  ketterä menetelmä on Scrum. Se soveltuu erinomaisesti pieniin it-projekteihin antaen tuotannolle joustoa, asiantuntijoiden läheistä yhteistyötä ja samalla kehittää ryhmän osaamista. Vuoden 2005 jälkeen on julkaistu uusia menetelmiä mm. Kanban, Lean, laatuajattelu yleisemmin, Srumban, Prince 1-2 jne… Kukin malli soveltuu hyvin siihen tarkoitukseen mihin se on suunniteltu. Organisaatioiden toiminnan kehittämisessä on ict:n rooli kasvanut. Tästä johtuen projektien luonne on suomessa laajentunut siten, että samassa projektissa on monia erilaisia kehitystehtäviä. Tämä projektien moninaisuus on haaste projektimenetelmille. Tilanteesta johtuen 2012 käynnistettiin Plus Akatemialla tutkimus jossa pyrittiin hakemaan näkemys siitä, mihin suuntaan projektinhallintamenetelmiä tulee ja tullaan kehittämään.

Tutkimuksen lähtökohtana oli Suomessa 2000 luvun alusta lähtien tapahtunut projektitoiminnan kehitys. Tämän kehityksen tekijöinä/peruselementteinä olivat perinteinen vesiputousmalli. Suomessa oli toteutettu projektitoiminnan kehittämistä, jonka peruselementtinä olivat perinteinen vesiputousmalli rakennus- ja laivateollisuudesta, PMI BOK (Project Management Institute) käsitteet projektin prosesseista ja IPMA National Competence Baseline pohjalta määrittelyt projektihenkilöstön osaamisalueet. Vuoteen 2005 mennessä oli suurimmassa osassa yrityksiä rakennettu samalta pohjalta oma toimintamalli projektien toteuttamiseen.

Vuodesta 2005 lähtien projektien joustavaan toteuttamiseen kiinnitettiin huomiota. Uutena haasteena tuli se miten voidaan toteuttaa projekti, jossa on erilaisia kehitysaihioita samassa projektissa. 

Tilanteesta johtuen vuonna 2012 käynnistettiin Plus Akatemialla tutkimusprojekti, jossa pyrittiin hakemaan näkemys siitä, mihin suuntaan projektinhallintamenetelmiä tullaan kehittämään.

Tutkimuksessa selvitettiin nykyisten ja tiedossa olevien tulevien menetelmien ominaisuuksia ja vertailtiin niitä toisiinsa. Pyrittiin selvittämään mikä on se erityinen piirre, menetelmä tai keino joka  edustaa tulevaa. Heräsi ajatus siitä, että voitaisiinko samassa projektissa toteuttaa eri osaprojekteja tai tehtäviä useammilla eri tavoilla ja kuitenkin saada yhtenäinen kuva projektin tilanteesta. Lopuksi tultiin siihen tulokseen, että se on mahdollista mutta edellyttää projektitoiminnassa joitain uusia toimintatapoja ja osaamista.

Lopuksi todettiin, että projektihallintamenetelmät kulkevat  kohti  ns. hybridi malleja.  Se edellyttää projektipäälliköltä lisää osaamista hänen tulee käyttää luovuutta projektin suunnittelussa ja toteutuksessa. Tässä tarkoituksessa luovuudella tarkoitetaan kykyä yhdistellä erilaisia toimintamalleja. Näitä toimintamalleja ovat:

1. Vesiputousmalli. Eli päästä päähän suunniteltu projekti, jossa on vahva johtaminen tavoitteeseen ja lievä
muutosmahdollisuus.

2. Laatumalli. Lean tyyppinen, jossa korkea laatuvaatimus ja edellyttää laatukontrollia projektin aikana. Laatuajattelu myös yleisesti erityisesti ohjelmistotuotannossa.

3. Ketterämalli. Esim. Scrum tyyppinen, joka sallii pieniä muutoksia kesken työvaiheen. Edellyttää joustoa toimituksen kokonaisaikatauluun, mutta tarjoaa toimivia osia aiemmin käyttöön.

4. Visuaalinen malli. Esim. Kanban toimintamalli, jossa sen jäsenillä ja edunsaajilla on suuri vaikutus tulokseen. Korostaa yhteistyötä, visuaalisuutta ja avointa viestintää. Sovellettavissa it- ja kehitysprojekteihin.

5. Laajamalli. Menetelmä joka hallitsee koko organisaatiotason projektiryhmistä portfolioon. Se voi sisältää  mm. Scrumban, Scrum, Kanban ja Lean yhdistelmiä. Se tarjoaa ketteryyttä ja laajuutta. Vastapainona lisätään kontrollia eli laatutarkistuspisteitä. Esimerkkinä Safe konsepti.

Keskeisiä havaintoja oli se, että tarvitaan yhteisiä tekijöitä joilla saadaan selkeä kuva projektin tilanteesta ja ennusteesta. Nämä tekijät ovat projektin ositusmalli, suunnittelun tukeen kehitetty CPM Cube ja Earned Value sovellus.

Tältä pohjalta Plus Akatemia on kehittänyt ja rekisteröinyt CPM® Creative Project Management toimintamallin. CPM perusteista tekivät HTT Pasi Malmi ja KTM Karel Åkerlund kirjan. Se julkaistiin joulukuussa 2012. Kirja on ilmaisessa jakelussa pdf versiona.

Lataa tästä ilmainen CPM  pdf-Kirja  CPM_Creative_Project_Management_ISBN_989526790114_pdf